Markettien kukkamyynti- KukkakaupanTädin painajainen

Tänä päivänä on vähemmän ihmisiä, jotka eivät puhu ekologisuudesta. Lähes kaikki ketä tunnen lajittelee jätteensä ja miettii sitä vakavaa asiaa nimeltä ilmastonmuutos. Itse olen sitä mieltä, että olisipa valtiovalta ja ihmiskunta havahtunut siihen jo yhtä aikaisessa vaiheessa, kun oma ammattikuntani eli noin 20-vuotta sitten. Toisaalta, parempi myöhään kuin ei milloinkaan.

Olin Keudan järjestämässä täydennyskoulutuksessa syksyllä, jonka aiheena oli ekologinen surusidonta. Se oli jo ajatuksena 100% minun juttu, koska surusidonta on vahvin alani ja olen todella innokas ekologisen ajattelun ihminen. Siinä siis kohtasi kaksi lähellä sydäntäni olevaa asiaa.

Kurssilla oli kymmenkunta alan ammattilaista oppimassa uutta ja jossain kohtaa päivää sain sanottua olevani tämä ”salanimen KukkakaupanTäti” omaava Tiia.  Sydämeni oli pakahtua ilosta, kun ympäri Eteläisen Suomen olevat ihmiset tiesivät nimimerkkini. Kirjoitukseni ja sivuni ovat siis saaneet huomiota, jopa kollegoiden silmissä. Tässä kohtaa kiitos kaikille, jotka seuraatte facebook sivuani ja luette blogini. Instagramissa voi myös ottaa minut seurantaan @kukkakaupantati 😉 Julkaisujani on lupa myös jakaa!

Juttelun ja uuden oppimisen lomassa tuli sitten puheeksi tietenkin myös tämä koko ammattiryhmääni koskeva ongelma. Markettien kukkamyynti. Koko tämä salanimeni alla toimiva sivun toiminta on vain ja ainoastaan siksi, että saisin teitä lukijoita ymmärtämään sen huonoja puolia ja arvostamaan kivijalka kukkakauppoja tulevaisuudessakin.

Vieressäni istui kukkakauppayrittäjä Lahden seudulta ja hänen näkemyksensä tähän negatiiviseen puoleen oli sellainen mitä itse en ole näiden vuosien aikana osannut edes ajatella. Ekologisuus. Siksipä pohdinkin sitä nyt tässä tekstissä. Selvittämättä sen suuremmin prosentuaalisia todisteita tai mitään muutakaan.

Ruokakauppojen kukkamyynti on sivutoimista ja siinä ei ainakaan alkuvaiheessa tavoiteltu voittoa myydyistä tuotteista. Tilanne on kuitenkin vuosien myötä edennyt pisteeseen, jossa mm. S-Ryhmällä on jo Kotimaista- tuotemerkin alaisia kukkia omine kääreineen. Herää kysymys, onko Ruokakauppojen lisätuloksi tullut jo kukat sen sijaan, että ovat vain lisämyynituote?

Vuosien varrella kukkien myynti on vaihtunut markettien kannalta vakaaksi, sillä ruokakauppojen kukkamyynti Suomessa on jo 70% kaikista kukista- ei tarvitse siis yhtään ihmetellä miksi kukkakauppa toisensa jälkeen sulkee ovensa. Itse luotan vielä siihen, että nuorempi ja nyt aikuistuva sukupolvi osaa arvostaa kivijalkakauppoja tulevaisuudessa. Ainakin niin päättelisin käyvän, koska tämä ekologinen näkökulma valtaa onneksi maailmaa. Suutarit ja ompelijat, kaikki käsityön lahjan omaavat ovat vielä kovaa huutoa, jos toiveeni toteutuu. Mukaan luen siis toki myös floristit.

Tämä vieruskaverini kurssilla oli kuitenkin ajatellut asiaa niin uskomattoman laajasti, että hän pohti kukkamyyntiä marketeissa jätemäärien kannalta: Markettien kukkamyynti on erittäin epäekologista, koska niiden kukkahävikki on suuri! Kukkia ostetaan tuottajilta halvalla rullakoittain ja rekat kuskaavat niitä suurina määrinä pitkin Suomen ruokakauppoja. Kukkamassat ovat kuitenkin kaupoissa ilman ammattitaitoista hoitoa ja säilytystä, joten niitä päätyy myös roskikseen suuria määriä!

Oletko itse ajatellut sitä? Kukkakauppojen hintoja kauhisteleville marketin hinta on sopivampi, mutta tilanne on lähtökohtaisesti se, että jos haluat maksaa kukkakaupan kukista vähän enemmän, tuet osaltasi jätemäärän pienenemistä valinnallasi. Kukkakauppojen kukkavalikoimat suunnitellaan ja ostetaan juuri siinä määrin, kun tiedetään menekin olevan. Ei niin, että ostetaan 100 nippua tulppaania ja heitetään niistä iso osa roskikseen.  Hinta on toki ikävä kyllä kalliimpi, koska osto määrät on pienempiä.

Olen tuon keskustelun jälkeen pohtinut asiaa erittäin paljon ja tuo kukkien pahin vihollinen etyleeni vielä asuu vankasti ruokakaupoissa. Lämmin, huono hoito, etyleeni ja kukkamassat. Myyvää ja asiakkaalle helppoa ostaa, mutta erittäin epäeettistä sen kaiken keskellä mitä meidän rakkaalla maapallolla on meneillään.

Kauhukseni on myös merkkejä siitä, että ruokakauppojen jätelajittelu kukkien kautta tulevan biojätteen kanssa ei toimi. Tarina kertoo tulppaaninippujen päätyvän muoveineen biojätteeseen eräässä ruokakaupassa. Mitä tästä voimme päätellä? Kukkakaupoissa oleva ammattitaito ottaa huomioon myös oikeat jätteenlajittelu toimet vähäisen hävikkinsä kanssa.

Koulun penkillä olen oppinut vuosien varrella paljon. Minulle on opetettu markkinointia, kirjanpitoa, tekstaamista, lajituntemusta latinaksi ja suomeksi, kukkien fysiologiaa, puutarhanhoidon perusasiat, kukkien sidontaa niin teoriassa kuin käytännössä sekä lisäksi kasvihuonetuotannon ja avomaankasvituotannon peruskoulutuksen.. Kuuluipa sinne puutarhurin perustutkintoon metsänhoitoon ja raivaukseenkin perehdyttävä viikko. Oikeastaan kun mietin on lista niin pitkä, että se on lähes loputon. Osaisin tarvittaessa vaihtaa traktorin öljynsuodattimenkin!

Vielä enemmän on opettanut työvuodet alkaen Agrimarketin Multasormi- puutarhaosastolta usean kukkakaupan kautta tähän päivään. Olen kiitollinen jokaisesta työpäivästä jokaisessa työpaikassa, sillä ne todella on opettanut näkemään asiat useilta kanteilta ja useilla tyyleillä toteutettuna. Virheistäkin oppii!

Mitä tästä voi päätellä? Tästä voin itse päätellä sen, että olen nähnyt markan muuttumisen euroksi kukkakaupassa ja olen nähnyt kukkakaupan oven saranoiden hiljenevän arjessa sitä mukaan mitä laajemmin marketit on kukkien myyntiä vienyt. Olkoon niin, mutta tästä voisimme ehkä päätellä senkin, miksi koko ammattitaidollani koitan vaikuttaa siihen, että voin sitten 20 vuoden päästä kertoa nähneeni myös sen, kuinka markettien kukkamyyntibuumi taittui ja asiakkaat palasivat juurilleen. Kauniiden ammattitaidolla sidottujen kukkakimppujen ja sidontatöiden äärelle. Sellaisten kukkien ostamiseen, joiden hävikki on minimaalista ja joiden työllistävä vaikutus on joidenkin koko elämän päätoimi. Ei vain yritys saada lisämyyntituote, joista suurin osa päätyy pilaantuneena kompostiin.

Ammattikuntani kautta toivon myös etten näe sitä päivää, kun kukkatukut keskittyvät palvelemaan pelkästään isoja kertaostoja tekeviä ruokamarketteja. Toivon sitä ammattikuntani ja kaikkien kukkakauppojen asiakkaiden puolesta, sillä mikäli tukkukauppa siirtyy palvelemaan mieluummin marketteja, on tulevaisuudessa hankalampaa ellei lähes mahdotonta toteuttaa Suomessa tyypillistä kaunista kukkasidontaa erilaisten materiaalien käyttämisen pohjalta. Toivon, ettei kukkakaupan tarvitse ostaa 100kpl yhtä neilikkaa tietäen suurimman osan menevän hukkaan, vaan että asia hoituisi niin kuin ennen.. Niin, että yhtä kukkalajia saa tukkuostaa vaikka vain 10kpl ja erityisesti juuri silloin, kun asiakas sitä sidontatyöhönsä haluaa. Se on perusedellytys, kun luodaan kaunista.

Aina ei ole kysymys siitä, että massa myy vaan kysymys voi olla siitä, että vakioasiakkaan suru saadaan sanojen puuttuessa purettua kauniiksi jäähyväiskukiksi.

”Pienistä puroista syntyy isot virrat” opetettiin minulle koulussa. Arvoisa lukija, otathan sinäkin sen huomioon; ainakin tämän rakkaan maapallon nimissä!

KukkakaupanTäti

Tiia